Vienanmeri, Solovetski
65° 01,589' N, 35° 41,994' E
Jouduimme odottamaan toiseksi viimeisen sulun aukeamista ankkuroimalla
kanavan sivuun muutamaksi tunniksi. Lepo tuli taas todella tarpeeseen.
Matkaa on tehty urakkatahdilla, ja se alkaa näkyä ja tuntua. Sillat olivat
kääntösiltoja sulkujen yhteydessä ja avautuivat automaattisesti sulun
portin mukana, mutta toiseksi viimeisen sulun jälkeen oli kanavan ainut
nostosilta. Sillan jälkeen kiinnityimme betonilaituriin melkein
vuorokaudeksi. Olimme kanavan Vienanmeren puoleisen päätepisteen,
Belomorskin kaupungin esikaupunkialueella. Alueella oli hylättyjä
teollisuushalleja, mutta kylässä sentään asukkaita ja pari kauppaakin.
Viimeinen sulku läpäistiin hyvissä ajoin iltapäivällä ja olimme vihdoin
merellä. Väylän ensimmäiset parikymmentä mailia olivat pujottelua
reimariviidakossa ja matalasta johtuen tökkivässä aallokossa kunnes
päästiin syvempää veteen. Tuuli oli alkuun vastainen, mutta kääntyi sitten
reippaaksi sivutuuleksi. Pääsimme purjehtimaan mukavaa 8 solmun vauhtia
seuraavaan pysähdyspaikkaamme Solovetskin saarelle.
Ankkuroimme ensin satamalahteen odottamaan laiturijärjärjestelyjä, ja
lopulta meidät ohjattiin hyvin kapeaa väylää sataman perukoille puiseen
laituriin neljän veneen paketteihin. Kylän luostari ja linnoitus ovat
lahden toisella puolen. Näkymä on hieno suoraan veneestä.
RusArc-veneet ovat täällä kaksi yötä, minkä jälkeen ne lähtevät käymään
toisella saarella, mutta me ja ruotsalaisvene Isa aiomme jäädä tänne
ankkuriin, kunnes on aika lähteä Arkangeliin, jossa meidän pitäisi olla
luotsipaikalla aikaisin perjantaiaamuna.
Sää on aurinkoinen ja tuulinen, noin 22 solmua, mutta hyvin lämmin.
Sääennusteen mukaan tuuli kääntyy etelään ja heikkenee. Torstaina saattaa
siis taas olla tyypillinen tämän retken keli, tyyntä ja helteistä, ja
moottorointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti