Olemme juuttuneet Nataliin hieman aiottua pidemmäksi aikaa. Kipparin verenpaine hyppäsi pilviin ennen Nataliin tuloa, ja asia on saatava kuntoon ennen kuin voimme jatkaa matkaa. Löysimme pursiseuran toimiston avulla kardiologin, jolle järjestyi aika heti seuraavaksi päiväksi. Erikoislääkärin palkkio oli 60 € jälkitarkistukset (toistaiseksi kaksi) ja sydänkäyrä mukaan luettuina. Saisikohan tästä vielä KELA-korvauksen? Asia on siis hoidossa, kunhan annostus vain saadaan kohdalleen. Mitään syytä ei löytynyt, ja pumppu on ultrauksen perusteella lähes uuden veroinen. Syyllisiä lienevät siis kuukauden vastatuuli, vastavirta, tekniset ongelmat ja liian tiukka aikataulu.
Aikaa tappaaksemme lähdimme luottotaksimiehemme järjestämälle viiden tunnin turistikierrokselle. Natalin suuri suosio turistikaupunkina on ymmärrettävää. Hiekkarantoja riittää molempiin suuntiin rannikkoa kilometritolkulla. Eteläiselle rannikolle on rakennettu, ja rakennetaan edelleen, valtavia lomakerrostalojen ja hotellien keskittymiä. Rikkaiden alueet on aidattu korkein muurein ja piikkilangoin, ja kaikkialla on aseistettuja vartioita, eikä ilmeisesti syyttä. Taksikuskimme mielestä nähtävyyksiin kuului myös ranta, jossa pari päivää aikaisemmin oli ammuttu riolainen turisti, joka ei ollut suostunut luopumaan kellostaan ja kännykästään.
Kiertoajelun aikana kävimme ihmettelemässä muun muassa maailman suurinta cashew-puuta, joka on pinta-alaltaan yli 8.000 neliömetriä ja tuottaa 80.000 cashew-hedelmää satokaudessa. Eli valtava luonnonoikku ja erittäin suosittu nähtävyys. Paitsi matkailukohde Natal on myös sotilaspoliittisesti tärkeä kaupunki lento- ja laivastotukikohtineen. Tämä näkyi muun muassa siinä, että rantatien molemmin puolin oli kymmenien kilometrien pituisia piikkilangalla eristettyjä sotilasalueita. Tämä ilahdutti varsinkin Riittaa, koska nämä täysin luonnontilaan jätetyt alueet ovat mitä mainioimpia henkireikiä alueen eläimille ja kasveille. Matkalla poikkesimme myös armeijan museoon, jossa on esillä ohjuksia, lentokoneita ja kylmän sodan aikaista tavaraa ja aineistoa. Seuraava kohteemme oli Natalin yksityinen akvaario, minkä jälkeen ajoimme sillan yli kaupungin pohjoispuolelle, missä nautimme kiireettömän lounaan hiekkarannalla. Retki antoi meille hyvän yleiskuvan kaupungista, vaikka museot ja kirkot jäivätkin katsastamatta. Kuskimme ja oppaamme oli todennäköisesti valinnut kohteet omien mieltymystensä mukaan, mutta hyvä näinkin.
Asioidessamme kaupungilla käytämme lähes aina taksia, koska alue pursiseuralta kalasatamaan on kuulemma vaarallinen. Olemme hieman ihmetelleet tätä, koska samalla alueella on sotilaspoliisin, paikallispoliisin ja armeijan asemat sekä merivartioston ja armeijan tukikohdat. Taksikuskimme, jolla on asioista hyvinkin kärkkäät mielipiteet, väittää, että 90 prosenttia paikallispoliiseista on korruptoituneita ja sotilaspoliiseista ainakin 95 prosenttia. Hänen mukaansa myös puolet takseista on rosvoja. Tässä väittämässä saattaa hyvinkin olla totta ainakin toinen puoli, sillä Natalin pursiseura käyttää vain kahta ns. luottotaksia. Käytäntö on ollut voimassa siitä lähtien, kun taksiasemalta tilattu auto oli vienyt seuran jäsenen ryöstettäväksi. Natal on purjehdusoppaiden mukaan kuitenkin osavaltioiden pääkaupungeista se turvallisin!
Paineiden salliessa, toivottavasti jo ensi viikolla, jatkamme matkaa kohti Baia de Todos os Santosin turismin pilaamattomia ankkurilahtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti