1. heinäkuuta 2012

36° 56,998’ N, 45° 45,666’ W

Ruokahuolto on taas vähäksi aikaa turvattu! Vaihdoimme vieheitä useamman kerran ja löysimme lopulta juuri sen oikean. Suomen lipun värinen tupsu oli vedessä vain muutaman minuutin, ja saaliina oli parin kilon mahi-mahi. Merellinen elämä on viime päivinä muutenkin vilkastunut. Olemme nähneet useaan otteeseen sekä valaita että delfiinejä, ja eilen veneen vieressä ui lähes koko päivän niin suuri kala, että luulimme sitä ensin delfiiniksi. Oivalsimme, että kysymyksessä olikin kala, kun emme nähneet sen nousevan lainkaan pintaan hengittämään. Lopullisesti tunnistimme sen tonnikalaksi, kun se hyppäsi ilmaan jahdatessaan lentokalaa. Tonnikala ui aivan veneen rinnalla iltahämärään asti, olisikohan se ollut seuraa vailla. 

Tuulettomuus vaivaa edelleen, ja konetta on ollut pakko käyttää, jotta pääsisimme pohjoiseen. Herbin mukaan 38-39 latitudilla pitäisi olla tuulta 15 solmua S-SE, ehkä Hortaan saakka. Olemme kuitenkin jo varmistaneet, että Floresilla, Azorien saariston läntisimmällä saarella, on myös mahdollista tankata. Polttoaineemme riittää, jos saamme tuulta pariksi päiväksi. Matkaa Hortaan on tällä hetkellä noin 800 mailia. Optimistinen ETA sunnuntaina 8. heinäkuuta.

27. kesäkuuta 2012

31° 49,871’ N, 51° 18,206’ W

Martinique-Horta -puoliväli ohitettiin tänä aamuna. Matkaa on nyt jäljellä alle 1200 mailia eli noin 10 päivää. Kolmen vuorokauden sääkartat näyttävät reitillemme korkeapainetta ja tyyntä, mutta ennusteet onneksi muuttuvat. Toivossa on saada sivumyötäinen muutaman päivän kuluttua, kun matalapaineeksi muuttuneen Debbyn häntä saavuttaa meidät. Juuri tällä hetkellä tuulta on sen verran, että saatamme pitkästä aikaa jopa purjehtia. Olemme laskeneet myös vieheen veteen, koska sargasso-levän määrä on oleellisesti vähentynyt. Ostimme Martiniquelta muutaman uuden vieheen, ja toivelistalla on pieni tonnikala tai mahi-mahi eli kultamakrilli.

Tyypillisesti keskisellä Atlantilla seilaavia portugalinsotalaivoja alias purjemaneetteja on alkanut taas näkyä, mutta valaat ja delfiinit loistavat edelleen poissaolollaan. Muutama lentokala on eksynyt kannelle, mutta muuten tapahtumat ovat viime aikoina olleet vähissä. Onneksi aika kuluu seuratessa säätilan kehittymistä.

24. kesäkuuta 2012

Juhanin päivänä

Olemme ensimmäistä kertaa olleet yhteydessä sääprofeetta Herbiin. Hänen mukaansa meidän pitäisi edetä pohjoiseen, mutta kun sekä tuuli, kaikki kaksi solmua, että maininki tulevat pohjoisesta, ainut meille järkevä suunta on koillinen. Siispä jatkamme koilliseen koneella niin kauan, että tuulta löytyy. Meksikonlahdella oleva matalapaine, hurrikaani Debby, on liikkumassa, mutta kaikki kolme käytettävissämme olevaa lähdettä antavat sille erilaisen ennusteen. Myös Herb kertoi, ettei hän ole koskaan aikaisemmin nähnyt näin suurta eroa eri lähteiden ennusteissa. Koska hurrikaanien hännät eivät perinteisesti ole tulleet Bermuda-Azorit -linjan eteläpuolelle, olemme päättäneet toistaiseksi pysytellä siellä Herbin ohjeista huolimatta. Jos menisimme pohjoiseen, etäisyytemme Azoreille kasvaisi, ja joutuisimme kulkemaan matkan takaisin mahdollisiin tuuliin päästyämme.

Kalastus on ollut mahdotonta Karibialta lähdön jälkeen sargasso-levän takia. Levä on tällä kaudella levinnyt etelään aina Rio de Janeiron tasolle, suurinta haittaa siitä on kuitenkin Karibian alueella. Tuore kala toisi tervetullutta vaihtelua ruokavalioomme, sillä ilman saalista ateriat menevät piakkoin purkkiruoan puolelle. Tuoreruoasta on jäljellä enää pari tomaattia ja muutama omena. Punaviiniä onneksi on riittävästi, tosin riippuen matkan lopullisesta kestosta. 

21. kesäkuuta 2012

24° 44,380’ N, 57° 57,073’ W

Martiniquen pohjoiskärjessä tuuli ja virta olivat viheliäisiä, mutta parin tunnin taistelun jälkeen pääsimme hyviin tuuliin. Virtausten takia jouduimme kuitenkin auttamaan koneella aina Dominican itäpuolelle asti, jotta pystyimme ohittamaan Guadeloupen itäpuolen saaret turvallisesti. Saimme purjehtia lähes viikon, kunnes saavuimme Azorien korkean laitamille, ja kone oli taas otettava avuksi tuulen hiivuttua. Olemme tähän saakka edenneet melko tarkkaan vuoden 2003 reittiä, tosin hieman idempänä. Matka jatkuu tällä hetkellä  hiljalleen heikkenevässä tuulessa.

Olemme ottaneet sääfaxit päivittäin sekä New Orleansista että Bostonista ja niiden lisäksi GRIB filesin. Olemme aikaisemminkin havainneet New Orleansin ja Bostonin samalle alueelle antamissa ennusteissa melkoisia eroja. Tällä hetkellä meistä pohjoiseen oleva matala on New Orleansin ennusteen mukaan 'tropical storm', jossa tuuli on 45 solmua, kun taas  Bostonin mukaan se on normaali matala, jossa tuulta on 25 solmua. GRIB files on tällä kertaa Bostonin kanssa samaa mieltä. Olemme aikamme kuluksi seurustelleet myös amerikkalaisen 'Maritime Netin' kanssa. Sieltä saatu sääennuste noudattaa tarkoin New Orleansin tulkintaa. Yritämme nyt hyödyntää ennusteita ja päästä mahdollisimman nopeasti matalan (olipa se sitten tropical storm tai ei) eteläreunaan 25 solmun länsituuliin, joiden pitäisi olla noin 28 latitudin pohjoispuolella. Riittääkö nopeutemme, vai karkaako tuuli itään, jää nähtäväksi. Kaikkien lähteiden mukaan joudumme moottoroimaan korkeapaineen keskuksen tyynen alueen läpi eli 1-2 vuorokautta.

Hortaan on matkaa vielä 1697 mailia eli parisen viikkoa, edellyttäen, että tuulta löytyy. Meillä on polttoainetta noin 1000 mailin moottorointiin, mutta jostakin pitäisi saada tuulta sen yli meneviin maileihin. Toivomme parasta, mutta pelkäämme pahinta, sillä Azorien korkean paha maine ei todellakaan ole tuulesta temmattu!

13. kesäkuuta 2012

Le Marin, Martinique

Saavuimme maanantaina 11.6. tutulle Le Marinin ankkuripaikalle. Hämmästyksemme oli melkoinen, kun totesimme sekä Sainte Annen että Le Marinin ankkuripaikkojen olevan ruuhkaan saakka täynnä veneitä, vaikka olemme hurrikaaniajan puolella. Jollalaitureissa on jollia jopa enemmän kuin sesonkiaikana.

Jotta mikään olisi liian helppoa, nyt toinenkin perämoottorimme ryppyilee. Ajoimme vuoroin soutaen venetelakan rantaan, jossa saimme kuulla, että telakalla ollut perämoottorihuolto oli lopettanut toimintansa tammikuussa, mutta Fort de Francessa remontti ehkä onnistuisi. Saimme mutkien kautta selville, että uuden marinan puolella on mies, joka tekee perämoottoriremontteja. Löysimmekin paikan, mutta sen ovet olivat kiinni. Seuraavaksi yritimme tehdä tuloselvitystä, mutta tullin toimisto oli jo ehtinyt sulkea ovensa. Palasimme veneelle jatkamaan perämoottoriremonttia tuoreen patongin, valko- ja sinihomejuustojen sekä ranskalaisten viinien kera ystävällisen naapuriveneilijän hinaamana.

Vanhempaa perämoottoriamme ei saada korjattua ilman varaosia, joita täällä ei ole, mutta uudemman 15 hv:n koneen saimme sentään toimimaan, mutta vain täydellä kaasulla. Joudumme siis ajamaan 20 solmun vauhdilla aina laituriin saakka, mikä on mielenkiintoista varsinkin Riitalle, joka on keulassa jollan kiinnitysvastaavana!

Menimme eilen uudestaan tekemään tuloselvitystä vain todetaksemme, että tullin toimisto ei aukeaisi sinä päivänä lainkaan. Tänään toimisto oli kuitenkin auki, ja olemme nyt selvittäneet itsemme sekä sisään että ulos maasta. Seuraavaksi menemme ruokaostoksille, sitten tankkaamaan, minkä jälkeen siirrymme Sainte Annen lahdelle, missä puhdistamme Sareman pohjan kaulasimpukoista. Huomenna purjehdimme Petit Anse d’Arlehen, jonne ankkuroidumme perinteisen tavan mukaan päiväksi snorklaamaan, ja ylihuomenna matka jatkuu kohti Azoreja. Meidän pitäisi päästä Hortaan noin kolmessa viikossa edellyttäen, ettemme juutu Azorien korkeaan.  Peter Cafe Sport, täältä tullaan!

7. kesäkuuta 2012

07° 28,221’ N, 53° 01,082’ W

Viime päivinä tuulta on riittänyt. Saderintama toisensa jälkeen on noussut idästä ja pitänyt tuulen sivu- tai sivumyötäisenä 20 ja 30 solmun välissä. Muutaman kerran on tullut kiire löysätä purjeita pahimpien puuskien kohdalla, mutta vain muutamaksi minuutiksi. Meno on ollut mahtavaa, ja olemme tehneet uusia ennätyksiä. Paras vuorokausimatkamme koskaan on nyt 203,8 mailia ja 12 tunnin ennätys 102,1 mailia. Nopeus nousi eilen useaan otteeseen yli 13 solmun, parhaimmillaan 13,4 solmuun. Tuulen jatkettua nousuaan pienensimme purjeita, ettei mitään rikkoutuisi. Nopeus pysyy silti yli 8 solmussa. Koneet näyttävät ETA Martinique sunnuntaina, mutta maanantai lienee realistisempi. Käännämme aamulla kurssin kohti Martiniquen eteläkärkeä. Silloin itäpuolellamme oleva mahdollinen vastavirran alue on kokonaan ohitettu. Reittimme kulkee Barbadosin länsipuolelta niin läheltä saarta, että meillä on mahdollisuus saada siitä näköhavainto, ensimmäinen laatuaan koko pitkän purjehdusuramme aikana.

Olemme uittaneet viime viikot vuoron perään kaikkia jäljellä olevia vieheitämme, ja lopulta pieni, vihreä mustekala tuotti tuloksen. Saimme eilen vihdoinkin kunnon saaliin, puolentoista kilon painoisen raidallisen kalan. Vaikka kala jäi tunnistamatta, söimme sen suurella ruokahalulla. Näyttää siltä, että sekä tuulten jumalat että Ahti ovat meille viimeinkin suosiollisia!     

4. kesäkuuta 2012

02° 40,854’ N, 46° 07,506’ W

Lähdimme Itaparicasta kovan tuulen takia vasta keskiviikkona. Tankkasimme sekä dieseliä että vettä tankit täyteen Bahia Marinassa ja pääsimme jatkamaan matkaa noin viiden aikaan iltapäivällä. Tuulten ja Salvadorin edustalla olevan riutan vuoksi jouduimme seuraamaan lähes tulojälkiämme puoleen yöhön asti, jolloin saimme sopivan tuulikulman ja pääsimme riutan ohi takaisin avomerelle. Jatkoimme hyvässä tuulessa Brasilian rannikkoa seuraten, koska virtauskarttojen mukaan siellä piti olla meille myötäinen virta, kuten olikin. Recifen ohitettuamme yritimme edelleen seurata rantaa, mutta virtausten vuoksi se tällä kertaa osoittautui mahdottomaksi. Niinpä menimme ulommas merelle, missä virtaukset olivat suotuisampia.

Brasilian koilliskulman jälkeen saimme vastaisen tuulen ja jouduimme siksi menemään melko kauas ulkomerelle, josta palasimme halssin vaihdon jälkeen takaisin rannan tuntumaan. Guyananvirta auttoi etenemistämme huomattavasti, mutta palasimme takaisin avomerelle hakemaan tuulikarttojen lupaamia reippaampia tuulia, joita emme kuitenkaan löytäneet. Pysyttelimme varsin kaukana Amazonasin suiston virtauksista perustuen menomatkan kokemuksiin. 

Purjehdusohjeiden mukaan ITCZ (Inter Tropical Convergence Zone) eli Doldrums vaikuttaa päiväntasaajan ja 5 astetta pohjoista latitudin välillä. Käytännössä se tarkoittaa päiväntasaajan tyveniä. Ylitettyämme päiväntasaajan tulimme tyveneen 25 minuuttia pohjoista, ja siitä saakka olemme moottoroineet ja kiroilleet kahdesta suunnasta tulevaa maininkia ja puuttuvaa tuulta. Olemme nyt yli 3 astetta pohjoista, ja tuuli osoittaa vihdoin elpymisen merkkejä. Amazonasin vaikutusalue alkaa olla ohitettu, ja Martiniquelle on matkaa enää noin 1000 mailia eli 7-8 vrk. Vuorokausimatkamme ovat kohentuneet alle 100 mailista tämän hetken noin 150 mailiin, ja loppumatkalla meillä pitäisi olla pasaatituuli lähes idästä yhdistettynä solmun parin myötävirtaan. Odotuksemme ovat siis korkealla!

Olemme kalastaneet edelleen uutterasti ilman suurempaa tulosta. Saimme muutama päivä sitten lähes puolen kilon painoisen lentokalan, joka oli tarttunut silmästään koukkuun. Söimme nyt ensimmäistä kertaa lentokalaa ja totesimme sen lihan varsin mauttomaksi. Jatkamme siis aikaisempaa linjaamme ja heitämme lentokalat kannelta takaisin mereen. Meressä on kyllä muutakin kuin lentokalaa, koska menetimme jälleen vieheen, jonka vaijeritapsi oli purtu poikki. Olemmekin päättäneet jatkaa kalastusyrityksiämme tarvittaessa aina viimeiseen vieheeseen asti.