Saavuimme maanantaina 11.6. tutulle Le Marinin ankkuripaikalle. Hämmästyksemme oli melkoinen, kun totesimme sekä Sainte Annen että Le Marinin ankkuripaikkojen olevan ruuhkaan saakka täynnä veneitä, vaikka olemme hurrikaaniajan puolella. Jollalaitureissa on jollia jopa enemmän kuin sesonkiaikana.
Jotta mikään olisi liian helppoa, nyt toinenkin perämoottorimme ryppyilee. Ajoimme vuoroin soutaen venetelakan rantaan, jossa saimme kuulla, että telakalla ollut perämoottorihuolto oli lopettanut toimintansa tammikuussa, mutta Fort de Francessa remontti ehkä onnistuisi. Saimme mutkien kautta selville, että uuden marinan puolella on mies, joka tekee perämoottoriremontteja. Löysimmekin paikan, mutta sen ovet olivat kiinni. Seuraavaksi yritimme tehdä tuloselvitystä, mutta tullin toimisto oli jo ehtinyt sulkea ovensa. Palasimme veneelle jatkamaan perämoottoriremonttia tuoreen patongin, valko- ja sinihomejuustojen sekä ranskalaisten viinien kera ystävällisen naapuriveneilijän hinaamana.
Vanhempaa perämoottoriamme ei saada korjattua ilman varaosia, joita täällä ei ole, mutta uudemman 15 hv:n koneen saimme sentään toimimaan, mutta vain täydellä kaasulla. Joudumme siis ajamaan 20 solmun vauhdilla aina laituriin saakka, mikä on mielenkiintoista varsinkin Riitalle, joka on keulassa jollan kiinnitysvastaavana!
Menimme eilen uudestaan tekemään tuloselvitystä vain todetaksemme, että tullin toimisto ei aukeaisi sinä päivänä lainkaan. Tänään toimisto oli kuitenkin auki, ja olemme nyt selvittäneet itsemme sekä sisään että ulos maasta. Seuraavaksi menemme ruokaostoksille, sitten tankkaamaan, minkä jälkeen siirrymme Sainte Annen lahdelle, missä puhdistamme Sareman pohjan kaulasimpukoista. Huomenna purjehdimme Petit Anse d’Arlehen, jonne ankkuroidumme perinteisen tavan mukaan päiväksi snorklaamaan, ja ylihuomenna matka jatkuu kohti Azoreja. Meidän pitäisi päästä Hortaan noin kolmessa viikossa edellyttäen, ettemme juutu Azorien korkeaan. Peter Cafe Sport, täältä tullaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti