01° 01, 618´ N, 048° 25, 192 W
Surinamin ohitettuamme totesimme, että oli syytä hankkia lisää polttoainetta. Valitsimme pysähdyspaikaksi Ranskan Guyanan ainoan sataman Degrad Des Cannesin siksi, että satama on lähellä merta, ja karttamme ja purjehdusoppaamme kattoivat alueen. Moottoroimme hyvin merkittyä väylää kaupallisen sataman taakse tehdyn marinan edustalle ankkuriin.
Marina muistutti lähinnä romutelakkaa. Suurin osa veneistä on ollut siellä vuosia, jotkut jopa pari kymmentä vuotta liikkumatta ja huoltamatta, mutta silti ainakin joissakin niistä asutaan. Marinan edustalla oli ankkurissa kaksi venettä, ranskalainen ja brittilipun alla purjehtiva brasilialainen nuoripari. Marinassa ei ollut tankkausmahdollisuutta, ei toimistoa, puhelinta, ei edes puhelinluetteloa. Selvisi myös, ettei julkista liikennettäkään ollut. Apuun tulivat onneksemme brasilialaiset purjehtijat Matheus ja Andreia, jotka veivät meidät omalla vuokra-autollaan autovuokraamoon ja toimivat myös tulkkeina, sillä vuokraamon hoitaja oli brasilialainen, joka puhui vain portugalia ja ranskaa. Saimme näin kuljetettua noin kymmenen kilometrin päässä olevalta huoltoasemalta kuudella jerrykannulla 560 litraa polttoainetta veneelle ja täydennettyä samalla myös hedelmä- ja ruokavarastojamme.
Guyana on suurimmalta osin sademetsää, ja sen eläinkunta olisi ollut ehdottomasti tutustumisen arvoinen, mutta aikataulumme oli liian tiukka. Näimme kuitenkin ikäänkuin lohdutukseksi marinan lähistöllä alaveden paljastamalla rannalla muutaman rubiini-iibiksen ruokailemassa, ja menimme tietysti jollalla ottamaan niistä kuvia.
Pysähdyksemme venyi kolmipäiväiseksi. Lähdimme 19.10. aamulla yläveden slackilla ja saimme hyvän myötävirran koko väylälle. Tuulet olivat aluksi suosiollisia, ja pääsimme etenemään mukavasti Amazonasin edustalta puuttuvan majakkalaivan ohi. Viime yönä jouduimme Amazonasin edustalla nousuveden kaappaamaksi, koska olimme menneet liian lähelle rantaa. Mikään ei auttanut, vaan sisään virtaava vesi kuljetti meitä parikymmentä mailia jokea kohti. Siitä viisastuneina pyrimme laskuvedellä pohjoiseen, noin 20 metrin syvyiseen veteen. Ongelmana on se, että luoteeseen virtaava Guyanan virta voimistuu ulompana 2-3 solmuun.
Pari yötä sitten osuimme suureen hyönteisparveen noin 25 mailia rannasta. Valtavia sudenkorentoja, suuria, värikkäitä perhosia ja erilaisia muita hyönteisiä räpisteli avotilassa, ja koska luukun hyttysverkko oli jäänyt auki, niitä oli pian myös salonki puolillaan. Saimme lopulta sisätilan tyhjennettyä, mutta Latten metsästysvietti oli ehtinyt herätä niin, että osa hyönteisistä joutui valitettavasti niin sanotusti parempiin suihin.
Olemme edelleen Amazonasin suiston edustalla noin 15 metrin syvyisessä vedessä. Vastavirta ja vastatuuli jatkuvat ainakin Fortalezan tasolle eli edessä on vielä 600 mailia ja noin viikon taivallus. Olemme nyt olleet 16 vuorokautta merellä ja edenneet 1040 mailia suunnitellulla reitillämme. GPS:n lokiin on kuitenkin kertynyt kaikkiaan1489 mailia maan suhteen, ja veden suhteen kulkemamme matka on varmastikin vielä useita satoja maileja pidempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti